Tiedän, miten ahtaalla ollaan, kun työttömyysturvalla tai niukalla eläkkeellä kitkutellaan. Minulla ei siis ole mitään enempää vanhuuden, sairauden tai työttömyydenkään varalle olevaa turvaa vastaan. Kannattaa pitää mielessä, mistä rahat saadaan eläkkeisiin, sairausvakuutusmaksuihin, työttömyysturvaan, äitiys- tai isyyspäivärahaan, vanhempainvapaaseen, toimeentulotukeen (jne. jne.) tai siihen, että me voimme pitää yllä valtion ja kuntien hallintoa (työntekijöiden ja luottamushenkilöiden palkat),…

Kun päivitys tai käsitelty asia menee tunteisiin, on vaara toimia harkitsemattomasti. Silloin helposti jakaa uutisen tai päivityksen, joka sisältää väärää tietoa ja/tai ylireagoi Varon toimimasta sosiaalisessa mediassa tunnekuohun vallassa. Kysyn uutisen tai päivityksen äärellä:  Onko asia noin?  Onko asia oikeassa asiayhteydessään?  Löytyykö alkuperäinen lähde?  Onko lähdettä lainattu oikeassa asiayhteydessään ja tarpeeksi laajasti? Muistutan junnujeni yläkouluopettajan…

Se, että kunta on pieni ja syrjässä, ei tarkoita sitä, etteikö täällä olisi näkemystä ja osaamista – toisin sanoen annettavaa yhteisten asioiden valmisteluun.

Asuttu maaseutu, jossa eletään, yritetään, tehdään työtä, opiskellaan luo hyvinvointia: elämää, työpaikkoja, viihtyvyyttä – ja jopa paljon puhuttuja/kaipailtuja hiilinieluja.

Elinvoimainen maaseutu ja maatalous ovat tärkeä osa omavaraisuutta ja suomalaista
 kansalaisidentiteettiä. Niistä hyötyy koko Suomi.

80-luvulla kuvattiin dokumentti Miehikkälästä, jossa elettään – ehkä vähän erillään muusta maailmanmenosta, syrjässä ja yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä. Entistä useampi navetta tyhjenee, talo talolta autioituu, lasten – ja siten koulujen – määrä vähenee. Elettään täällä.  Kuinka kauan?  Millä voimavaroilla?  Millä palveluilla?  Millä rahalla?  Nämä kysymykset voi aistia tuosta dokumentista.  Samat kysymykset voi aistia vähän toisen muotoisina…

Miehikkälän (ja Virolahden) nuoret aikuiset tietävät ja tuntevat miut “Kuikkana”, joka nuorisotyönohjaajan viransijaisena luotsasi värikästä riparilaisjoukkoa, huristeli Kinder-pääsiäismunan värisellä Renault Twingolla – ja koetti parhaansa mukaan kuunnella, mitä nuorella oli sanottavaa. Ikääntyvälle väestölle tulin tutuksi 2008 Ratevan projektiohjaajana. Sitä ennen ja sen jälkeen olen tehnyt muutakin. Metsien miesten ja maaseudun naisten jalanjäljissä Olen syntynyt Savon…

Kuluva kevät on ollut oppitunti aiheesta ”Elä niin kuin opetat.” Selkeä viesti on ollut: Elä niin kuin opetat. Olet rohkaissut vaikuttamaan. Nyt on sinun aikasi vaikuttaa.