Köyhyyttä kitkemässä

on

Suomessa on lähes 700 000 pienituloista. IS jakoi heidät perustettaville hyvinvointialueille, koska köyhät ratkaisevat koko valtavan sote-uudistuksen onnistumisen.

Iltasanomat 14.1.21

Aluksi artikkelista välittyy pienituloisia syyllistävä kuva.

Yksi väestöryhmä odottaa tulevia aikoja pelonsekaisin tuntein: köyhät. Pienituloiset ovat perinteisesti olleet julkisten terveyspalvelujen suurkuluttajia. Heille on tärkeää palvelujen saatavuus, helppous ja hinta.

Iltasanomat 14.1.21

Mistä johtuu, että pienituloiset käyttävät paljon terveyspalveluja? Yksi syy voi olla se, että eläke on pieni ja henkilö on sen takia pienituloinen – ja totta kai, iän myötä voi tulla monenmoista terveydellistä pulmaa, joihin haetaan apua.

Pohjois-Karjalassa köyhyysaste on Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan 17,8, samanlaisia lukuja tilastot näyttävät myös Keski-Suomesta ja Etelä-Karjalasta, sen sijaan Uudenmaan hyvinvointialueilla prosenttiluku on alle 10.

Iltasanomat 14.1.21

Tämä kertoo huomattavasta eriarvoistumisesta.

Artikkelissa toimittaja kiinnittää huomion aluevaalien alla käytävään keskusteluun

Aluevaalikampanjoinnissa kaikki puolueet puhuvat palveluiden turvaamisesta ja asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Sen sijaan konkretia eli miten ja millä rahalla tasavertaiset palvelut käytännössä turvataan on jäänyt vähemmälle.

Iltasanomat 14.1.21

18.11.21 on laitettu vireille kansalaisaloite köyhyyden puolittamiseksi.

Aloitteen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulee sitoutua vähentämään köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta alueellaan.

Aloitteessa todetaan, että Suomen Agenda 2030 -maaraportin (2020) mukaan pienituloisimpien toimeentulo on vaikeampaa kuin ennen. Työttömien, opiskelijoiden, pienten eläkkeiden varassa elävien, yhden huoltajan perheiden, sairaiden ja toimintarajoitteisten selviytyminen välttämättömistä menoista on vaarantunut.

Aloitteessa pidetään perusturvan matalaa tasoa, sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikkenemistä sekä sosiaaliturvan alikäyttöä ovat keskeisinä syinä eriarvoisuuden kasvuun.

Kansalaisaloite päättää painokkaisin sanoihin: ”Kansallisella tasolla perusturvaa on parannettava ja köyhyyden vähentämistä tukevia rakenteita kehitettävä. Köyhyyttä koskevaa tietoa on kerättävä ja analysoitava systemaattisesti kunnallisen, alueellisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi. Tueksi tarvitaan lainsäädäntöä ja vastuualueiden määrittelyä. Kunnille ja hyvinvointialueille tulee asettaa tiukempia velvoitteita köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon tuottamiseksi.”

Aloitetta lukiessani jäin pohtimaan sitä, että käyhyyteen täytyy kiinnittää huomiota ja eriarvoistumista koettaa poistaa. Keinoista olen eri mieltä.

Toimittaja lainaa edellä mainitussa Helsingin Sanomien artikkelissa Tampereen yliopiston professoria Juhoa Saarta

:

 Luontevin tapa kohentaa Itä-Suomen tilannetta on työllisyysasteen nostaminen, joka sitten vaiheittain nostaa ensin palkkasummaa ja sitten ansioihin suhteutettujen etuuksien tasoa sekä vähentää perusturvaetuuksien käyttöä.

Siinä se on! Lisää työpaikkoja (ja luonnollisesti yrityksiä, jotka mahdollistavat työpaikat). Näin saadaan todellista ostovoimaa.

On muistettava, että yhteiskunnan tuet tai valtion, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden palkat ja muut kustannukset ovat kansalaisten rahaa, verovaroina kerättyjä. Ellei ole verotuloja, tuota rahaa ei ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s