Vierellä kulkeminen ja avun saatavuus koko ihmisen elinkaaren ajan – Avain mielen hyvinvointiin

Miehikkälä Kuntavaalit 2021 Facebook-ryhmässä kysyttiin, miten mielenterveyden ongelmia voitaisiin ehkäistä kuntatasolla. Alla vastaukseni muutamalla täydennyksellä:

Kuten Facebook-keskustelussa kävi ilmi, mielen hyvinvoinnin äärellä ollaan samalla hyvin monisyisen asian äärellä. Kysymykseen ei ole yhtä ja ainoata oikeaa vastausta, vaan useita toisiaan täydentäviä näkökulmia.

Avaimena mielen hyvinvointiin näen vierellä kulkemisen ja avun saatavuuden koko ihmisen elinkaaren ajan.

Kokonainen ihminen kohdattava

Jos jollakin elämän alueella on ongelmia, se heijastuu myös muille osa-alueille. Esimerkiksi

  • työttömyys ja/tai taloudelliset ongelmat, vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin monella tasolla sekä häneen, jolla ongelmia on, että myös lähipiiriin (esimerkiksi puolisoon ja/tai lapsiin).
  • ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset (avioero, miksei myöskin ystävyyssuhteen katkeaminen) vaikuttavat usein samoin.
  • ongelmat fyysisen terveyden kanssa voivat vaikuttaa niin henkiseen jaksamiseen kuin vaikkapa työkykyyn.

Varhainen puuttuminen ongelmiin ja niiden juurisyihin on tärkeää. Näin vältetään ongelmien ja niiden seurannaisvaikutusten kasvaminen isommiksi. Nopea ja avun tarvitsijaa leimaamaton apu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tuiki tärkeää.

Apua on voitava hakea ilman leimatuksi tulemista

Vuosia sitten törmäsin tilanteeseen, jossa terapiaan tarvittiin lähete ja lähetteen perusteeksi masennusdiagnoosi.

Kyselin mielessäni: Eikö tehokkainta apua olisi se, että orastavaan ongelmaan puututtaisiin heti eikä pitkän ja avun hakijaa leimaavan prosessin jälkeen? Esimerkiksi monessa työhöntulotarkastuksessa kysytään kysymys (jotain tämän suuntaista): Minulla on ollut mielenterveysongelmia. Kyllä vai ei?

Kysymyksen äärellä minulle heräsi kysymys: Onko henkilöllä, joka on – syystä tai toisesta – hakenut apua mielenterveydellisiin ongelmiin, vaikeuksia työllistyä menneisyytensä takia? Nostaako pelko leimaantumisesta kynnystä hakea apua?

Asiaa penkaistuani, huomasin, että en ole kysymyksen kanssa yksin:

Mielenterveysongelmia kokevista 71 prosenttia, heidän omaisista 76 prosenttia ja väestöstä 60 prosenttia ajattelee, että mikäli tiedetään, että työntekijällä tai esihenkilöllä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 

Mielenterveysbarometri 2019

Työhyvinvoinnin tuki

Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla.

Työterveyslaitos 2019 

Tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena, sanoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.

Työhyvinvointia tukee hyvä ja inhimillinen johtaminen, tunne siitä, että työllä on merkitystä ja on mahdollista vaikuttaa työhön ja työtä/itseä koskeviin päätöksiin- ja että käytössä on työn hoitamisen kannalta riittävä määrä henkilökuntaa ja ainakin välttämättömään riittävä budjetti.

Joka viides naisista ja 15 prosenttia miehistä kokee työssään merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta.

THL, FinTerveys-tutkimus

Myös ns. työpaikkakiusaamiseen täytyy pystyä puuttumaan. Toimihenkilöliitto ERTO:n vuonna 2019 tekemä tutkimus toi esiin karun kuvan: joka kolmas työntekijä oli kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen vuoden aikana. Uutisen tästä tutkimuksesta voit lukea tästä linkistä

Tukemalla työhyvinvointia ehkäisemme mielenterveysongelmia ja tuemme työllisyysastetta.

Työterveyslaitos vetoaa työpaikkoihin: keinot mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on saatava käyttöön

Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos

Myös työttömyys ja työkyvyttömyys voi ahdistaa

Työttömyydestä tai siitä, ettei kykene töihin, seuraa usein talouden tiukentuminen. Työ voidaan kokea myös yhtenä elämään sisältöä tuovana asiana. Näin töiden loppuminen voi ahdistaa.

Ennaltaehkäisynä työkyvyn tukeminen ja työllisyyttä lisäävät toimet. Jos jostain syystä työtä ei ole tai kykene, on tärkeä muistuttaa itseä ja toista siitä, että elämässä on muutakin – ja elämä on arvokas, vaikka työtä ei olisikaan tai töihin ei kykenisi.

Myös ikääntyvät otettava huomioon

Eläkkeelle jäämisen yhteydessä tulotaso putoaa. Puolison kuolema saattaa suistaa talouden raiteiltaan samaan aikaan, kun tärkeä ihminen on pois, vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Saman voi saada aikaan oma tai puolison sairastuminen.

Myös seuraavia näkökulmia on ikääntyvien asioita miettiessäni noussut esiin: Yhteisöllisen asumisen muodot ja esimerkiksi perhehoito. Tällainen on omiaan torjumaan yksinäisyyttä ja antamaan muutenkin turvaa.

Vanhusten hoivasta koituvat kustannukset tulee pitää kohtuullisella tasolla, jotta siitä ei koidu valtavaa taloudellista rasitetta enempää ikääntyvälle itselleen kuin läheisillekään. Mielestäni vanhusten hoidon ei pidä olla voittoa tavoittelevaa.

Sosiaalinen auttaminen, vaikkapa ruuan jako, voi olla yksi apu tarvitsevalle. Samalla (erityisesti aikana ilman koronaa) tällainen voi toimia myös kohtaamispaikkana.

Läheisen omaishoitajana oleminen on sitovaa ja usein raskastakin. Myös tällaiseen elämänvaiheeseen pitäisi löytyä apua: vertaistukea, lomitusta ja vastaavaa, jotta omaishoitajan omaa jaksamista voitaisiin tukea.

Vanhemmuuden ja aikanaan lapsen koulunkäynnin riittävä tuki

(Henkisesti ja muutoinkin) hyvin voiva vanhempi/vanhemmat voivat antaa paremmat eväät elämään kuin he, joilta omat eväät ovat vähissä. Myös riittävä koulunkäynnin tuki ennaltaehkäisee isompia ongelmia. Tähän aiheeseen paneudun myöhemmin enemmän.

Yhdessä olemme enemmän

Hyvä ja kannatettava ajatus on yhdistää voimavaroja yhdistysten ja miksipä ei seurakuntienkin kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi: Miehikkälä, jossa jokainen voi hyvin. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Yhdessä voimme paremmin.

Vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten toiminta toimii kahteen suuntaan: järjestöillä ja yhdistyksillä on annettavaa kunnalle ja kuntalaisille vaikkapa mielenterveyden tukena ja vapaaehtoistyö ja muut aktiviteetit osallistavat, aktivoivat, torjuvat yksinäisyyttä ja siten voivat vähentää esimerkiksi mielenterveysongelmien syntymistä tai helpottaa niitä. – Miehikkälässä on paljon osaamista tällä saralla.

Tämä kaikki ammattimaisen avun rinnalla ja täydentäjänä. Silloin, kun ammattiapua tarvitaan, jokaisella olisi oltava mahdollisuus sitä saada.

Asiantuntijanäkökulmaa löydät muun muassa podcastista Mielenterveyden demystifiointi jossa Mieli ry:n psykologia Juho Mertasta haastattelee Taneli Rantasta Lifted Oy:stä. Podcastissa tulee esille muun muassa se, että OECD:n arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomen bruttokansantuotteesta ovat 5,3 %, 11 miljardia euroa. Tämä alkaa olla jo kansantaloudellisesti kilpailukykyä alentava asia, toteaa Mertanen podcastissa.

OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa.

OECD 2018, Health at a Glance 2018 -raportti 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s