Yrittäjyys luo hyvinvointia

Tiedän, miten ahtaalla ollaan, kun työttömyysturvalla tai niukalla eläkkeellä kitkutellaan.

Minulla ei siis ole mitään enempää vanhuuden, sairauden tai työttömyydenkään varalle olevaa turvaa vastaan.

Kannattaa pitää mielessä, mistä rahat saadaan eläkkeisiin, sairausvakuutusmaksuihin,

  • työttömyysturvaan,
  • äitiys- tai isyyspäivärahaan,
  • vanhempainvapaaseen,
  • toimeentulotukeen (jne. jne.) tai siihen, että me
  • voimme pitää yllä valtion ja kuntien hallintoa (työntekijöiden ja luottamushenkilöiden palkat),
  • pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta (Poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Pelastuslaitos, Puolustusvoimat, jne.),
  • pitää yllä julkisia palveluita (työ- ja elinkeinoviranomaiset, Verottaja, terveydenhoito, koulut, kirjastot, liikuntatilat, jne.).
  • Jne.

Ne tulevat palkoista (eläkkeet, sairausvakuutusmaksut, työttömyysturvaan liittyvät maksut) ja eri lähteistä kootuista veroista, olkoon se sitten tulovero, arvonlisävero tai jokin muu.

Rahat siihen, että pystymme pitämään yhteiskuntamme toimintakykyisenä, tulevat palkoista – ja tarkemmin ottaen palkoista, jotka tavalla tai toisella ovat yritystoiminnan hedelmää. (Julkisen sektorin palkat rahoitetaan verotuloilla, eikö vain?)

Kun asiaa alkaa purkamaan tästä näkökulmasta, huomaa, miten tärkeää suomalainen yrittäjyys Suomen kannalta on.

Yrittäjät pitävät maamme ja kuntammekin pyörimässä:

  • He tuottavat suuren osan palveluista, joita käytämme.
  • He työllistävät itsensä – ja mahdollisesti isommankin joukon ihmisiä….

Tästä seuraa se, että

  • on rahaa esimerkiksi käyttää palveluita, ostaa ruokaa, tehdä remonttia ja niin edes päin. (Jokainen voi miettiä lisää esimerkkejä.)
  • kertyneillä verotuloilla mahdollistetaan esimerkiksi se, että lapsemme saavat peruskoulutuksen, terveydenhoitopalvelut ovat ulottuvillamme, elämän yllättäessä ikävällä tavalla (työttömyys, sairaus, tms.) on taloudellinen tuki mahdollinen sekä kunnan ja valtion hallinto toimii ja/tai voidaan tuottaa palveluita yhteiseksi hyväksi, ikääntyvällä on mahdollisuus eläkkeeseen, jolla voi elää/pärjätä (se, onko palkaksi laskettavia tuloja ja minkä verran niitä on, vaikuttaa eläkkeeseen)

Nyt meillä on ongelma:

  • Eri syistä (olkoon se sitten kova verotus, kiireinen aikataulu ympäristötalkoissa tai jokin muu syy) yrityksiä ”valuu” tai tuotantoa siirretään osittain ainakin osittain ulkomaille.
  • Toisin sanoen Suomesta katoaa työpaikkoja, kulutus ja myös verotulot vähenevät.
  • Kansallisella – tai miksei kunnallisella – tasolla tehdyt päätökset saattavat vaikuttaa siihen, että tuotanto- ja/tai kuljetuskustannukset kasvavat (esimerkiksi polttoaineen tai turpeen kohtelu ja sähkön hinta ovat tällä hetkellä keskustelun kuumia perunoita).
  • Kohonneet kustannukset siirtyvät hintoihin.
  • Jos raha on tiukassa, on pakko harkita halvempaa (halvemmin tuotettua) vaihtoehtoa.
  • Edellä kerrottu ruokkii ikävää kierrettä: Rahaa kulutukseen on vähemmän, palveluita käytetään vähemmän (rahaa yhteiskunnan rattaissa on vähemmän), tukia maksetaan enemmän (tämä on pois yhteisestä kassasta) jne.

Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja ja toimivia vastauksia kysymykseen: Miten käännämme tämän suunnan oikein päin?

Vastauksena kallistuviin kustannuksiin on käytetty halvempaa ulkomaalaista tuotantoa tai työvoimaa. – Tämä ratkaisu ei anna vastausta kysymykseen:

  • Miten vähennämme työttömyyttä Suomessa.
  • Kuinka työllistämme Suomessa asuvan työttömän?

Kestämätön ratkaisu on se, mitä olemme suorastaan korostuneesti viimeisinä vuosikymmeninä tehneet:

  • vieneet (tai myyneet) yrityksiä ja
  • lahjoittaneet, lainanneet, investoineet rahaa ulkomaille samaan aikaan oma kansantaloutemme sakkaa.
  • ja olemme tehneet edellä mainittu velkarahalla – hyvää hyvyyttämme ja ehkäpä kunnianhimostamme.

Vaikka seuraava saattaa kuulostaa epätasa-arvoiselta ja itsekkäältä, nationaliseltakin niin

Valtion ja kuntien talouden kannalta kestävän kehityksen mukaista on suosia suomalaista ja paikallista yrittäjää, tuotantoa ja tuottajaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s